TUHKA-uurnan hautaaminen

Uurnahautaan, joka on hautausmaan varsinaisella uurnahauta-alueella

Jo olemassaolevaan hautapaikkaan

Jos omaisilla on hallinnassaan vanha hautapaikka, siihen voidaan sen koosta riippuen haudata 10–15 tuhkauurnaa.

Uurnaholviin eli kolumbaarioon

Tässä tapauksessa on valittava lahoamaton ja säänkestävä uurna. Kivestä, keramiikasta, tai ruostumattomasta metallista valmistetut uurnat sopivat tähän tarkoitukseen. Kolumbaarioon uurnia sijoitetaan nykyisellään enää suhteellisen harvoin.

Muistolehtoon

Hautaamisen suorittaa hautausmaan henkilökunta. Hautasija jää vain seurakunnan tietoon. Uurna ei ole välttämätön. Seurakunnilla on niin kutsuttuja siirtouurnia tähän tarkoitukseen.

Sirottelualueelle

Omaiset voivat olla mukana tuhkan sirottelussa. Tuhkan siirtämiseksi hautapaikalle seurakunnalla on lainattavaksi siirtouurna, jolloin omaa uurnaa ei tässäkään tapauksessa välttämättä tarvitse hankia.

Muistolehtoon ja sirottelualueelle

Tuhka voidaan haudata vain sulan maan aikana. Tuhkauurnaa säilytetään hautaamiseen saakka seurakunnan tiloissa. Muistolehdoissa ja sirottelualueilla ei ole erillisiä hautamuistomerkkejä tai nimikilpiä. Omaiset voivat tuoda kynttilät ja kukat alueiden yhteismuistomerkeille. Vainajan tiedot voidaan laitaa alueen yhteiseen muistopaateen. Seurakunnasta saa tarvittavan laatta-aihion. Omaiset vastaavat laatan kaivertamisesta. Seurakunta kiinnittää laatan muistopaateen sen jälkeen kun tuhka on siroteltu.

Muualle kuin hautausmaalle

Hautausmaiden sijoittaminen sopivaan maastoon asutuskeskusten liepeille asettaa nykyisellään kasvavia haasteita.

Hautaustoimilaki antaa mahdollisuuden haudata tuhkan myös muualle kuin seurakuntien hautausmaille. Tuhkan voi haudata omalle maalleen tai toisen omistamalle maalle maanomistajan suostumuksella, tai sirotella vesistöön. Vesistöön siroteltaessa on hankittava vesialueen haltijan, useimmiten osakaskunnan suostumus. Suurten rannikkokaupunkien edustoilla on merikortteihin merkityt alueet joilla tuhkan voidaan haudata mereen.

Hautapaikkarekisterin ylläpitämiseksi hautapaikan sijainnista on annettava krematorion ylläpitäjälle kirjallinen tieto. Hautapaikka voidaan ilmoittaa myös maanmittauskonttorille, jolloin hautapaikka merkitään tonttikarttaan.

Tällä haavaa Suomessa haudataan vuosittain noin 50.000 vainajaa. Karkeasti puolet vainajista tuhkataan. Tuhkahautauksen osuus on maankäyttöön liittyvien haasteiden ja muuttuneen asenneilmapiirin myötä vakaassa kasvussa. Suurissa asutuskeskuksissa tuhkaukset edustavat jopa 70 % kaikista hautauksista.

Hautaamalla tuhkattu vainaja jo olemassa olevaan vanhaan hautasijaan, hautausmaiden käyttöaste voidaan moninkertaistaa ja niin kutsuttu sukuhauta on useimpien tavoitettavissa.

Hautapaikan voi hankkia ennakkoon. Asiassa tulee kääntyä seurakuntien hautauspalveluista vastaavien puoleen. Vainajan hautaamisesta huolehtivien kannattaakin aluksi tiedustella samaisesta paikasta, josko vainaja olisi hankkinut itselleen hautapaikan ennakkoon. Sen enempää hautapaikan, kuin tuhkauurnan tai hauta-arkun hankintaan ennakkoon ei liity minkäänlaista eettistä ongelmaa. Jos vainaja on laatinut testamentin, siinä saattaa olla maininta tai määräys myös näistä hankinnoista tai hänen asiakirjoistaan löytyy seurakunnan kanssa laadittu hankinta- ja haudanhoitosopimus.

Hautapaikasta perittävä maksu ja hautapaikan vuokrasopimuksen pituus vaihtelevat seurakunnittain. Tyypillinen sopimusjakso lienee 25 vuotta, jonka jälkeen sopimus on mahdollista uudistaa. Vallitsevia käytäntöjä kannattaa tiedustella oman kotipaikkakunnan seurakunnan hautauspalvelutoimistosta.